Niin kuin kaikki ovat lukeneet joka paikasta inflaatio juoksee valtoimenaan oltuaan pitkään käytännössä kokonaan poissa. Käytännössä tämän huomaa joka kerta kun käy kaupassa ja kassalla ihmettelee mikä tässä nyt näin paljon maksoi, vastaus on, että kaikki. Se että tuotteen hinta nousee muutamalla sentillä ei kuulosta pahalta, mutta kun tajuaa, että tuote maksoi ennen 50 senttiä, on nousu mitä vain 5 ja 15 prosentin välillä. Ja sama toistuu miltei kaikissa tuoteryhmissä.
Samaan aikaan sähkön ja polttoaineiden hinnan nousu tuntuu lompakossa, ei sinänsä mikään ihme, että puheet taantumasta lisääntyvät. Tähän asti yksityinen kulutus on kannatellut taloutta, mutta nyt ihmisten rahat ohjautuvat ruokaan, sähköön ja bensaan. Ja jos jotain jää se säästetään.
Kaiken edellä olleen lisäksi keskuspankit ovat alkaneet taistella inflaatiota vastaan korkoja nostamalla. Pitkään viivästyskorko on ollut 7 %, mikä se siis on edelleen ja sitä jokainen ulosotossa olevakin maksaa. Miten korkojen nousu näkyy ulosoton asiakkaalle? Hetken jouduin kaivamaan, miten tarkalleen tuo korko määritetään, mutta luulen saaneeni sen nyt tähän oikein.
Eli ulosottokaaressa viitataan 12 § viitekorkoon, joka kuuluu seuraavasti:
Tästä saadaan jo korontarkastus päivät, eli ulosoton asiakkaan kannattaa olla hereillä 1.1 ja 1.7, jolloin korko määräytyy seuraavalle puolelle vuodelle.
Varsinainen korkohan on viitekorko lisättynä 7 %-yksiköllä. Suomen pankin sivuilla on listattu kaikki korot hyvin ja sieltä löytyy viitekorkona käytetty peruskorko ja viivästyskorko suoraan (Oranssit laatikot alla kuvassa). Tästä 7 % ihanuudesta saadaan nauttia vuodenvaihteeseen asti. Kuten yllä oli todettu seuraava puoli vuotta, määräytyy viimeisen Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation koron mukaan, vielä pyöristettynä ylöspäin puolen prosentin tarkkuudella. Kuten alla nähdään, punainen laatikko, on tuo korko nyt 1,25 %, mikä pyöristettynä tekee jo 1,5 %. Se ehtiikö tuo korko vielä nousta ennen vuoden loppua jää nähtäväksi.
Jos ajatellaan että tällä mentäisiin ensi vuoteen kohoaisi korko 1,5 % ja kokonaiskorko olisi 8,5 %. Omalla kohdalla kun velkaa on pyöreästi 137 000 € tarkoittaisi tämä korko menojen nousua 9 600 eurosta 11 650 euroon eli pari tonnia tulisi vuodessa lisää.
Eihän tämä kauhean hyvältä ja lohdulliselta näytä, mutta täytyy toivoa, että inflaatio näkyy palkoissakin edes jonkun verran tässä syksyn mittaan.
Olipa hyvä että kaivoit tämän tiedon. Elin itse siinä uskossa että ulosotto päivittää korkoa reaaliajassa. Korkojen nousujen myötä saa heittää hyvästit haaveille että saisin velat kuitattua tavoiteaikataulussa, hyvä jos ollenkaan ennen niiden lopullista vanhenemista.
VastaaPoistaMinulla ei ole edes kauhean kova usko siihen että Suomessa olisi ensivuonnakaan luvassa merkittävän suuria palkankorotuksia kovasta inflaatiosta huolimatta. Olen todella yllättynyt jos korotusten yleinen linja on yli 2,5%.
Juu kaivelin tuossa asuntolainan koron tarkistus päivää ja rupesin miettimään että mites tuo toinen velka tuossa =)
PoistaSen verran haastavaa oli löytää, että ajattelin tästä olevan apua muillekin. (ei siis tullut heti ekalla haulla googlessa vastaan)
Juu korotusten linja jää kyllä nähtäväksi, voi hyvin olla että varsinainen prosentti halutaan alas, kun kunta-alalla korotus on siihen sidottu ja sen sijaan korotus piilotetaan johonkin muualla (ylimääräisiä lomapäiviä, kertakorvausta jne.)
Iso korotus prosentti --> kunta-alalla vielä isompi --> valtion talous sakkaa ja sitten leikataan jostain juuri kun mennään taantumaan...