maanantai 26. lokakuuta 2020

Velkaneuvonta käynti

 Viime viikko hujahti semmoista vauhtia ohi että ei tänne ehtinyt kirjoittelemaan. Tuli viikolla sitten käytyä velkaneuvonnassa ja jälleen kerran tuli sitten jännitettyä ihan turhaan. Sain ihan kasvokkain ajan koronasta huolimatta, neuvojani oli vanhempi henkilö joka oli jo aiemmin puhelimessa todennut että tapaa mieluiten kasvokkain ja onhan se niin että helpompi näin oli asioista puhua.

Melko nopeasti minulle valkeni, että ilmeisesti en ollut ihan tavallinen velkaneuvonnan asiakas koska minulla ei ollut vielä mennyt velat ulosottoon, olin siis ajoissa liikkeellä, mikä ei ilmeisesti ole tavallista. Neuvoja saisi systeemistä ulos kaikki ulosotossa olevat velat nappia painamalla joten omalla kohdalla joutui käymään niitä läpi minun kanssani, pitänee tehdä oma postaus tästä velkalistasta tännekin.

Nopeasti kävi selväksi että neuvoja oli samaa mieltä kanssani siitä että velkoja on kertynyt aivan liikaa eikä hänkään uskonut että niistä selviän ilman merkintöjä ja ulosottoa. Hän alkoi myös puhua velkajärjestelystä, mutta oli melko varma että en sitä ainakaan näin heti alkuun saisi vaan edellytykset olisi vasta kun jonkin aikaa olisi vietetty aikaa ulosotossa. Itse en ollut edes miettinyt mahdollisuutta velkajärjestelyyn, takaraivossa kuitenkin ajatus että kaikki velat pitää maksaa ja niinpä tämä tuli vähän puskista.
Velkajärjestely on omalla kohdalla vähän mutkikas juttu sillä jos siihen menisin niin verrattuna ulosotoon moniasia olisi toisin:

-         Ulosotossa maksetaan kuukaudessa ulosoton laskennan mukaan, mikä perustuu suojaosuuksiin ja nettotuloihin, eli aina saa jotain ja jos tulot pienenevät niin ulosoton osuuskin pienenee. Velkajärjestelyssä maksettava summa perustuu maksuvaraan joka ainakin omalla kohdalla antaa paljon suuremman summan maksettavaksi kuussa.

-          Ulosotossa velat ovat kunnes ne on maksettu tai ne vanhenevat, käytännössä vanhenemista ei päästetä käymään vasta kuin lopullisen vanhenemisajan mukaan eli noin 15 vuotta sen jälkeen kun oikeus on määrännyt velat ulosottoon. Velkajärjestelyssä lainoja makseteen 3 - 5 vuotta jonka jälkeen loput leikataan pois. Lisäksi jos haluaa säilyttää asuntonsa on mahdolista että järjestely on vielä paljon pidempi kuin tuon 5 vuotta.

-          Tämän lisäksi on hyvä huomata että vakuudelliset lainat (Asunto, auto jne.) ovat järjestelyn piirissä mutta niitä ei leikata missään välissä. Kuitenkin koska ne kuuluvat järjestelyyn ei järjestely lopu ennen kuin kaikki lainat on maksettu pois. Käytännössä tämä meinaa että kunnes asunto on maksettu pois ei järjestely lopu ja luottotiedoissa näkyy merkintä.

Koska en ainakaan alkuun usko edes saavani velkajärjestelyä lähden siitä että menen ulosottoon ja maksan sitä kautta velkani (tai yritän 15 vuotta jonka jälkeen ne vanhenevat). Tosin jos heti ulosoton alussa ulosottomies on sitä mieltä että laittaa meiltä asunnon myyntiin voi olla että haen velkajärjestelyä, tällöin käsittely aikana ainakaan asuntoa ei voi myydä. Neuvoja tosin oli sitä mieltä että asunto jossa on suhteessa reilusti velkaa kuten meillä ei lähde myyntiin, varsinkin kun omistan siitä vain puolet jolloin velkojien hyöty olisi aika olematon ja jossain kuitenkin pitää asua. Myöskään talon ensisijaisen pantin omistava pankki tuskin suostuu pakkomyyntiin.

Käydessäni neuvojan kanssa läpi ulosottoa kysyin maksusuunnitelmasta, joka siis käytännössä meinaa sitä, että sen sijaan että palkkaa ulosmitataan suoraan työnantajalta, se maksetaan normaalisti ja sitten joutuu itse maksamaan siitä oikean summan ulosotolle. Tätä oli ajatus itsellänikin hakea sillä, vaikka ulosotosta tiedon meneminen työnantajalle ei aiheuta omalla kohdallani välittömästi monon kuvaa persauksiin voi se vaikeuttaa ja hidastaa etenemistä vastuullisempiin tehtäviin. Maksusuunnitelmaa pitää tosiaan hakea ja neuvojani totesi, että ulosottomies voi siihen suostua tai sitten ei, riippuen ihan millaisen ulosottomiehen itselleen saa. Lisäksi varoitti, että ulosottomiehiä kierrätetään eli tasaisin välein ulosottomies vaihtuu jotta ei pääse syntymään liian hyviä suhteita velallisen ja ulosottomiehen välille (korruption vastaisena toimena ymmärrän tämän hyvin). Näin ollen, jos ensimmäisen kanssa maksusuunnitelman saa sovittua voikin seuraava jo todeta että ei onnistu ja rupeaa ulosottamaan palkkaa suoraan. En sitten tiedä onko ulosottomiehillä jokin tapa jatkaa jo sovitulla kaavalla mutta kyllähän tuo kuulostaa siltä, että vähän varpaisillaan saa koko ajan olla…

Käytännön vinkkinä sain, että tässä kohdassa kannattaa selvittää itselle koska mikäkin laina on otettu (vaikutusta velkajärjestelyyn), minkäkokoisen lainat tällä hetkellä ovat jne. Tämä jotta kun lainanantajat alkavat myydä lainojaan eteenpäin perintäyhtiöille ja nämä taas keskenään toisilleen voivat nämä tiedot hävitä.
Lisäksi sain ohjeen, että jahka velkojat pääsevät maksuvaatimukseen asti (muistutusten jälkeen) voin itse ilmaista heille, että haluan oikeudelliseen perintään, jolloin lainat eivät pyöri vapaaehtoisessa perinnässä kuluja keräten pidempään kuin on pakko.

Oikeudellisen perinnän myötä oikeus lähestyy jokaisesta velasta ja tämä on se kohta, jossa pitää muistaa tarkistaa jokainen velka, että on summat oikein ja valittaa heti, jos jokin ei ole kunnossa. Edellä mainitun myynnin, niputtamisen (perintätoimisto kasaa eri henkilöiden eri veloista paketin) ja uudelleen myynnin seurauksena voi olla mahdollista ja kuulemma neuvojan mukaan välillä käynytkin niin että haasteessa onkin jonkun toisen velat ja jos et tässä kohtaa valita niin kohta ne ovatkin sinun velkojasi.

Kaiken kaikkiaan käynnistä jäi positiivinen maku ja itsellä varmistui ajatus, että teen tässä nyt oikein, kun annan homman mennä ulosottoon ja alan sitä kautta hoitamaan hommaa eteenpäin. Itse olin tätä mieltä jo valmiiksi mennessäni, mutta mukava kuulla se jonkun toisen suusta.

 

sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Apua ongelmiin

 Olen jo jonkin aikaa käynyt läpi nettiä etsien tietoa ja apua velkaongelmiini. Pari päivää sitten sain itseäni niskasta kiinni ja sain otettua yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan. (Linkki)
Käytännössä laitoin heille sähköpostin, jossa avasin omaa tilannettani lyhyesti. Muutaman tunnin jälkeen sain takaisin soiton jossa kirjasivat minut heille asiakkaaksi, kävivät nopeasti jotain asioita läpi ja varasivat ajan ensi viikolle. Tämä kävi yllättävän nopeasti, mutta tilanne varmaan riippuu minkä toimiston vaikutuspiirissä on. Nyt sitten vaan odotellaan ja jännittetään.

Sinänsä huomasin että kyllä tässä jonkin asteinen henkinenmuuri on hakea apua kun yhden sähköpostin laittaminenkin tuntui tekevän niin tiukkaa, loppu tulos että sitä seurasi soitto ja nyt asia etenee tuntuu todella helpottavalta. En voi muuta kuin suositella jokaista jolla alkaa tuntumaan siltä että velkaa alkaa olla liika ottamaan yhteyttä auttaviin tahoihin, jotta saa homman liikkeelle ennen kuin valkamörkö on kasvanut tolkuttoman isoksi.

Talous- ja Velkaneuvonta on ilmainen palvelu johon kaikilla on oikeus. Se että saman katon alla toimii myös oikuesapu ja ulosotto antaa uskoa että tietävät mistä puhuvat.
Toinen kanava mistä apua kannattaa kysellä on yksityinen Takuusäätiö (Linkki), joka myös on ilmainen ja tarjoaa tietoa sekä tukea. Itse päädyin velkaneuvontaan, joten ensi käden tietoa ei takuusäätiöstä ole, mutta katsotaan miten käynti tuolla neuvonnassa sujuu jos sen jälkeen vielä tuntuu että tarvitsee vielä apua niin harkitaan.

Molempien tahojen palveluihin kuuluvat neuvonnan ja tuen lisäksi heidän takaamansa lainat mutta minulla ei niihin ole asiaa johtuen omalla kohdalla rajat ylittävistä veloista.
Takuusäätiön kautta voi hakea heidän takaustaan enintään 34 000 euroa (Pariskunnalle 45 000 euroa) ja Velkaneuvonnan kautta voi tiedustella sosiaalista luototusta jota järjestävät kunnat, sitä ei siis ole tarjolla joka kunnassa ja maksimi takaukset voivat vaihdella kuntien välillä.

Palaan ensi viikon tapaamisen jälkeen mitä uutta tuli opittua.

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Pitkä alamäki ja seinä, eli alkutilanne

 Uutena bloggauksen maailmassa, mutta ajattelin että tänne saan purettua tuntojani sekä ajatuksia niin että ehkä itse niistä aikanaan saan tolkkua. Samalla toki toivon että joku joka löytää itsensä samankaltaisesta tilanteesta voi saada jotain irti tästä tarinasta.

Koitan alkuun vähän avata nykytilannettani ja missä tällä hetkellä mennään:
Velkaa olen kerännyt kymmenisen vuotta, en rupea erittelemään sen tarkemmin mistä potti on kertynyt, mutta kokonaissumma asuntolainan lisäksi heiluu 150 000€ tietämillä, mikä on valtava summa rahaa.
Toki kyseisessä potissa on kahden auton osamaksut sekä opintolaina mutta silti summa on hirvittävä nyt kun kaikkea yhteen laskeskelee. Summa on kasvanut pikku hiljaa ja pitkään (ehkä liian pitkään?) olen saanut homman toimimaan ja pitänyt itseni pinnalla niin että saan laskut maksettua.

Mikä nyt sitten on muuttunut? Yksi sana: Korona. Kuten lainasummasta voi päätellä itsellä asiat ovat ihan hyvin taloudellisesti (että tuommoisen summan kasaan saa), Koronan tulon jälkeen voi todeta että ne olivat ennen paremmin. Työpaikka on säilynyt ja palkka juoksee, mutta kevään jälkeen ei ole enää tehty ylitöitä tai muuten saatu ylimääräistä. Lisäksi matkustaminen on käytännössä loppu, mikä omalla kohdalla tarkoittaa noin 1000 euron (verovapaiden) tulojen häviämistä per kuukausi kun päivärahoja ja km-korvauksia ei enää tule.
Lisäksi heitän oman päivätyöni ohella keikkaa yrittäjänä mutta silläkään rintamalla ei ole kevään jälkeen enää ollut elämää.

Nyt ollaan tässä puolivuotta poltettu säästöjä, koska perus positiivisena ihmisenä ajatus on ollut että kyllä tämä tästä helpottaa. Tällä hetkellä pitää todeta että ei helpota.

Nyt vielä itsellä on luottotiedot kunnossa, mutta kun laskin kuukauden kaksi eteenpäin, niin yhtälö ei vain enää toimi: menoja on enemmän kuin tuloja. Tällä hetkellä ensimmäiset muistutuslaskut tulevat sisään ja rehellisesti pelottaa helvetisti koska edessä on suuri tuntematon. Käytännössä näen että veloista en tule selviämään ja homma päätyy ulosottomiehelle. Koko kesä on ollut kuin pitkää luisua kohti ulosottomiehen pystyttämää seinää johon vauhti loppuu.

Sanoin että pelottaa ja se on ihan totta, käytännössä itse ulosotto prosessi on omalta kohdaltani melko selvä (luulisin) mutta kyllähän sen maine jo ajatuksena hirvittää. Miljoona ajatusta pyörii päässä, lähteekö asunto alta, miten muu perhe jaksaa ja ottaa tämän asian jne.
Nyt olen yrittänyt netistä lukea mahdollisimman paljon ulosottoon liittyen jotta tietäisin mitä on tulossa mutta koitan omalta osaltani muistaa miltä nyt tuntuu ja kertoa ne omaa mieltä askarruttaneet asiat kun oma prosessi etenee.

Ei muuta kuin tervetuloa seuraamaan matkaani, toivottavasti jaksan loppuun asti.

Lokakuun Seuranta

 Ennen kuin ehtii edes kissaa sanoa ulosotto reakoi. Eli viitaten tänään aiemmin tekemääni postaukseen sain vastauksen ja selityksen mitä t...