Huomasin että laki kokeilusta koskien ulosottoa etenee. (linkki)
Ideana on siis nostaa ainakin vuoden 2023 ajaksi ulosotonsuojaosuutta samalle tasolle millä takuueläke on, eli ensi vuonna 922 € kuukaudessa. Lisäksi suojaosuus nousee jokaisesta lapsesta 250,20 € kuukaudessa, mikä vastaa samaa kuin tänä vuonna.
Mitä tämä tarkoittaa omalla kohdallani? Normaalisti ei juurikaan mitään, mutta aina välillä ehkä. Tämä johtuu siitä, että ulosotto lasketaan eri tavoilla riippuen tulojen suhteesta suojaosuuteen, jos tulot ovat yli kaksinkertaiset suojaosuuteen nähden otetaan tuloista 1/3 osa ulosottoon. Oma nykyinen suojaosuuteni nousee siis 1166 eurosta 1422 euroon. Kaksinkertaisena siis 2844 euroon, mutta normaali kuukautinen nettoni pyörii 2900 euron päällä, näin ollen siitä menee jatkossakin 1/3 ulosottoon.
Se missä muutos vaikuttaa omalla kohdalla on tuo ulosoton korkeampi raja, eli kun nettotulot ylittävät nelinkertaisesti suojaosuuden. Tuon rajan ylittävästä tulosta viedään 4/5-osaa, kuitenkin niin että korkeintaan puolet viedään koko kuun tuloista. Nythän tuo raja nousee 4640 eurosta miltei 5700 €, ei tarvitse siis enää senkään vertaa olla huolissaan tuon rajan ylittymisestä, tai jos menee, niin ollaan vain tyytyväisiä.
Pienemmillä tuloilla ulosotossa oleville tämä muutos tarkoittaa, että kuukausittain jää enemmän rahaa käteen, mikä kaiken kallistuessa onkin hyvä asia. Toki asian toinen puoli on, että velka lyhenee hitaammin, mikä yhdistettynä nouseviin korkoihin voi tulla kalliiksi, jos ulosottoa on pidemmän aikaa edessä.
Koroista jos aletaan puhua, ollaankin aivan toisenlaisen tuskan äärellä. Tässä kun olen tavannut suomen pankin sivuja jälleen, edellisen kerran aihetta koskin blogini aiemmassa tekstissä, olen avannut itselleni mistä peruskorko tulee, johon sitten lisätään 7 prosenttiyksikköä jotta saadaan viivästyskorko, mitä me ulosotossa olevat maksamme. Peruskorko on vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden markkinakorkojen keskiarvo. Käytännössä siis, kun vahvistaminen on kesä- ja joulukuussa, otetaan näitä edeltäneiden kolmen kuukauden 12kk euribor korkojen keskiarvo, joka sitten pyöristetään lähimpää neljäsosaan. Toisaalta suomenpankin sivuilla sanotaan myös, että viitekorko olisi Euroopan keskuspankin korko, jota sovelletaan viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kauden alkua.
Vähän asia menee sotkuiseksi, mutta jos tuo kolmen kuukauden 12kk euribor olisi oikea tulkinta, niin lähdin laskemaan tuota edellistä kautta, eli maalis-, huhti- ja toukokuuta. Tuolloin korot ovat olleet -0,237 %, 0,013 % ja 0,287 %. Tällöin keskiarvo olisi 0,021 %, mikä pyöristettynä lähimpään neljäsosaan antaa arvoksi 0 %. Tämä täsmää nykyisen koron kanssa.
Marraskuun keskikorko on jo ilmoitettu, näin ollen, jos lasketaan samalla tavalla syys-, loka- ja marraskuun korot, mitkä olivat 2,233 %, 2,629 % ja 2,828 % saadaan keskiarvoksi 2,56 %, mikä pyöristyy 2,5 %. Ensivuoden ensimmäisen puolikkaan viivästys korko tulisi olemaan siis 9,5 %, nykyisen 7 % sijaan. Voi olla että lasken tämän nyt väärin, mutta valitettavasti virhe on korkeintaan puolen prosentin luokkaa, nolla korkojen aika on ohi.
Mitä tämä merkitsee omalla kohdalla? 2,5 % nousu koroissa velkataakan ollessa 136 000 € tarkoittaa karkeasti 280 € enemmän korkoja kuussa (2,5%*136000€/12kk). Kun ajatellaan koko korkomenoa, niin huomataankin että samalla karkealla kaavalla saadaan kuukausittaisiksi korkomenoiksi 1076 € kuukaudessa (9,5%*136000€/12). Tämän hetken lyhennyksen ollessa 970 € kuukaudessa alkaa velka siis kasvaa satasella kuussa korkojen takia, jos mitään ylimääräistä ei lyhennetä, lisäksi päälle tulevat vielä taulukkomaksut seuraavat puolivuotta. Hivenenhän tämä meinaa ahdistaa, mutta jaettu ahdistus on isompi ahdistus vai miten se meni. Tässä pitää alkaa pähkäillä vaihtoehtoja läpi tai odotella ihmettä (heittää lotto lappu sisään). Kaikesta huolimatta hyvää joulun odotusta kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti